Okeih, mulla oli aika paljon lomapäiviä käyttämättä viimevuodelta ja nyt toukokuussa oli mainio tilaisuus käyttää kertyneet lomapäivät. Aikaseen alkuvuodesta saatoin mainita työkaverille että nykyään ihmiset on kovin kiireisiä ja aikaa ystäville on harvemmin, jotkut mielummin käyttävät vapaa-aikansa siivoukseen vaikka vaihtoehtona olis nähdä kaveri ja tehdä jotain hubaa. Ymmärrän toki että kotityöt ei itsestään tekeydy...mutta... Itse henkilökohtaisesti oon sopinut omassa mielessäni, että jos vaihtoehtona on piknik/lenkki/elokuvat/salitreeni/erinäiset tapahtumat TAI kotityöt, niin helposti jätän kotityöt toiseen kertaan. Noh,jokatapauksessa totesin työkaverille, että itse lähtisin vaikka Lappiin,jos kaveri pyytäisi...tästä se ajatus sitten lähti. Pikkuhiljaa alettiin työkaverin kanssa työstämään ajatusta Lappireissusta ja se päättyi päätökseen pyytää samaan aikaan loma ja suunnata kohti pohjoista vaelluksen merkeissä.
Meille oli heti selvää, että haluttiin Lapin maisemiin, ajankohtana toukokuu kyllä vähän epäilytti ja tulikin muutamilta ihmisiltä kyseltyä Lapin sääoloista ja mitä tarpeita mahdollisesti tultaisiin tarvitsemaan. Kuultiin mm, että vielä on märkää ja vaellus saattaisi olla haastavaaa toukokuussa, mutta päätös oli jo tehty niin ei estänyt meitä mikään :D Mitään tarkkaa reittisuunnitelmaa meillä ei ollut, mutta aivan pohjoinen kiinnosti kovasti, mm Nuorgami-Utsjoki houkutti. Tälle reitille ei kuitenkaan lähdetty ja nyt ajateltuna olenkin melko tyytyväinen reittiin johon lopulta päädyttiin.
Kumpanenkaan ei oltu aiemmin vaellettu, mutta joitakin erätaitoja oli taskussa. Itselläni ei ollut kamppeita, ei sitten ensimmäistäkään vaellukseen, mutta työkaverin perhe on retkeilyihmisiä ja kaikki tarvittava saatiin lainattua, retkikeittimestä rinkkaan ja makuupusseihin =) Ihan mielettömän ihanaa, että on olemassa niinkin huikeita ihmisiä, jotka lainaavat mielellään ja montakin asiaa <3 Kiitos Marikalle ja hänen huippuihanille perheenjäsenille. Matkaan tarttui siis rinkat, makuupusseja useampi, teltta, makuualustat, retkikeitin, ruokailuvälineet, kompassi,EA-tarpeita, lämpimiä vaatteita (myöskin toppatakki ja kevyttoppahousut), myös Hessulle oli mukana takki ja kaverilta lainattu pitkä liina joka kyllä oli huippu juttu! Tiistaina lähdettiin reissuun ja aloitettiin matka Kangasalta, josta haettiin makuupussit matkaan, saatiin opastusta kompassin käyttöön ja retkisuunnitelmat tarkentuivat. Päädyttiin siis tulokseen, että lähdetään kohti UKK:ta. Kuulemma aloittelijoille suht iisejä reittivaihtoehtoja ;)
Alkuun sovittiin, että tehdään mahdollisimman paljon itse retkimuonista ja saatiinkin aika hyvät eväät matkaan mukaan. Laskettiin tarkasti mitä ja miten paljon tultaisiin syömään päivien aikana, ehkä vähän yläkanttiinkin, koska ei olisi ollut kiva jos ruoka loppuisi ja oltais keskellä erämaata. Kuivattiin itse siis jauhelihaa, soijarouhetta, hedelmiä sekä valmistettiin itse raakasuklaata. Hyödynnettiin kaupan eineksiä siten, että ostettiin kuivapata-aineksia johon vaan lisätään vesi ja ne kuivatut protskulähteet. Marika oli nähnyt suuren työn ja pussittanut valmiiksi puuroannokset, lihat, hedelmät, mausteet, teet ja muut tarvittavat ja se kyllä tuli huomattua että kaikki oli niin paljon helpompaa kun valmiiksi pussitettu ja laskettu, ei tarvinnut metän keskellä pohtia sen kummemmin, senkun vaan alkoi kokkaamaan. Pohdittuna oli siis 2lämmintä ateriaa/päivä, aamu- ja iltapuuro, kahvipaussit raakasuklaan kera ja kuivatut hedelmät lisänä. Hätävararavinnoksi ostettiin misokeittopusseja, jotka sitten kotimatkalla herkuteltiin kun huomattiin että hengissä selvittiin :P Syy kaikkien tarvikkeiden kuivaamiseen ja kuivapata-ainesten ostoon oli helppo, mitä kevyemmät eväät, sen kevyempi rinkka on kantaa.
Ennen kun lähdettiin ajamaan Helsingistä, päätettiin että Kangasalan kohdalla suljetaan somekanavat ja puhelinta saa käyttää vaan hätätilanteessa, musiikin kuunteluun, navigointiin automatkalla, muutoin ei ollut puhelimeen koskemista. Marika ilmoitti meiän reittisuunnitelmat, suunnitellut saapumisajat ym tärkeät tiedot porukoilleen, eli siis tieto meidän olinpaikasta oli ilmoitettu siltä varalta että jotain tapahtuisi, meistä ei kuuluisi tiettyyn ajankohtaan ja tällöin apua olisi osattu Helsingistä käsin alkaa järjestämään. Itse koin helpoksi irrottautua somesta ja puhelimesta viikoksi, mutta jälkeenpäin huomasin että ystävillä(muutamilla) oli pieni huoli ollut kuitenkin kun ovat tottuneet seuraamaan menojani juurikin somen kautta. Toivon kuitenkin sydämeni pohjasta, että nää ihanaiset saivat yönsä nukuttua huolesta huolimatta, koska mä taisin nukkua elämäni parhaimmat yöunet reissuviikon aikana.
Suunnitelmana oli heti, että ei ajaa posoteta Helsingistä Kiilopäähän, vaan pysähdytään yöpymään matkan varrella, Ajettiin vuorotellen, toisen väsyessä oli hyvä toisen jatkaa ajamista, näin minimoitiin mahdolliset riskitilanteet liikenteessä.
Koska tästä postauksesta tulisi ihan järkyttävän pitkä ja joudun keskeyttämään ajanpuutteen vuoksi aina välillä kirjoittamisen niin kirjoitan kahdessa osassa. Ja tässä oli nyt eka osa, seuraavassa kerron sitten itse reissusta ja lisäilen kuvia<3Yritän viivytellä mahdollisimman vähän :P
-Nora
Meille oli heti selvää, että haluttiin Lapin maisemiin, ajankohtana toukokuu kyllä vähän epäilytti ja tulikin muutamilta ihmisiltä kyseltyä Lapin sääoloista ja mitä tarpeita mahdollisesti tultaisiin tarvitsemaan. Kuultiin mm, että vielä on märkää ja vaellus saattaisi olla haastavaaa toukokuussa, mutta päätös oli jo tehty niin ei estänyt meitä mikään :D Mitään tarkkaa reittisuunnitelmaa meillä ei ollut, mutta aivan pohjoinen kiinnosti kovasti, mm Nuorgami-Utsjoki houkutti. Tälle reitille ei kuitenkaan lähdetty ja nyt ajateltuna olenkin melko tyytyväinen reittiin johon lopulta päädyttiin.
Kumpanenkaan ei oltu aiemmin vaellettu, mutta joitakin erätaitoja oli taskussa. Itselläni ei ollut kamppeita, ei sitten ensimmäistäkään vaellukseen, mutta työkaverin perhe on retkeilyihmisiä ja kaikki tarvittava saatiin lainattua, retkikeittimestä rinkkaan ja makuupusseihin =) Ihan mielettömän ihanaa, että on olemassa niinkin huikeita ihmisiä, jotka lainaavat mielellään ja montakin asiaa <3 Kiitos Marikalle ja hänen huippuihanille perheenjäsenille. Matkaan tarttui siis rinkat, makuupusseja useampi, teltta, makuualustat, retkikeitin, ruokailuvälineet, kompassi,EA-tarpeita, lämpimiä vaatteita (myöskin toppatakki ja kevyttoppahousut), myös Hessulle oli mukana takki ja kaverilta lainattu pitkä liina joka kyllä oli huippu juttu! Tiistaina lähdettiin reissuun ja aloitettiin matka Kangasalta, josta haettiin makuupussit matkaan, saatiin opastusta kompassin käyttöön ja retkisuunnitelmat tarkentuivat. Päädyttiin siis tulokseen, että lähdetään kohti UKK:ta. Kuulemma aloittelijoille suht iisejä reittivaihtoehtoja ;)
Alkuun sovittiin, että tehdään mahdollisimman paljon itse retkimuonista ja saatiinkin aika hyvät eväät matkaan mukaan. Laskettiin tarkasti mitä ja miten paljon tultaisiin syömään päivien aikana, ehkä vähän yläkanttiinkin, koska ei olisi ollut kiva jos ruoka loppuisi ja oltais keskellä erämaata. Kuivattiin itse siis jauhelihaa, soijarouhetta, hedelmiä sekä valmistettiin itse raakasuklaata. Hyödynnettiin kaupan eineksiä siten, että ostettiin kuivapata-aineksia johon vaan lisätään vesi ja ne kuivatut protskulähteet. Marika oli nähnyt suuren työn ja pussittanut valmiiksi puuroannokset, lihat, hedelmät, mausteet, teet ja muut tarvittavat ja se kyllä tuli huomattua että kaikki oli niin paljon helpompaa kun valmiiksi pussitettu ja laskettu, ei tarvinnut metän keskellä pohtia sen kummemmin, senkun vaan alkoi kokkaamaan. Pohdittuna oli siis 2lämmintä ateriaa/päivä, aamu- ja iltapuuro, kahvipaussit raakasuklaan kera ja kuivatut hedelmät lisänä. Hätävararavinnoksi ostettiin misokeittopusseja, jotka sitten kotimatkalla herkuteltiin kun huomattiin että hengissä selvittiin :P Syy kaikkien tarvikkeiden kuivaamiseen ja kuivapata-ainesten ostoon oli helppo, mitä kevyemmät eväät, sen kevyempi rinkka on kantaa.
Ennen kun lähdettiin ajamaan Helsingistä, päätettiin että Kangasalan kohdalla suljetaan somekanavat ja puhelinta saa käyttää vaan hätätilanteessa, musiikin kuunteluun, navigointiin automatkalla, muutoin ei ollut puhelimeen koskemista. Marika ilmoitti meiän reittisuunnitelmat, suunnitellut saapumisajat ym tärkeät tiedot porukoilleen, eli siis tieto meidän olinpaikasta oli ilmoitettu siltä varalta että jotain tapahtuisi, meistä ei kuuluisi tiettyyn ajankohtaan ja tällöin apua olisi osattu Helsingistä käsin alkaa järjestämään. Itse koin helpoksi irrottautua somesta ja puhelimesta viikoksi, mutta jälkeenpäin huomasin että ystävillä(muutamilla) oli pieni huoli ollut kuitenkin kun ovat tottuneet seuraamaan menojani juurikin somen kautta. Toivon kuitenkin sydämeni pohjasta, että nää ihanaiset saivat yönsä nukuttua huolesta huolimatta, koska mä taisin nukkua elämäni parhaimmat yöunet reissuviikon aikana.
Suunnitelmana oli heti, että ei ajaa posoteta Helsingistä Kiilopäähän, vaan pysähdytään yöpymään matkan varrella, Ajettiin vuorotellen, toisen väsyessä oli hyvä toisen jatkaa ajamista, näin minimoitiin mahdolliset riskitilanteet liikenteessä.
Koska tästä postauksesta tulisi ihan järkyttävän pitkä ja joudun keskeyttämään ajanpuutteen vuoksi aina välillä kirjoittamisen niin kirjoitan kahdessa osassa. Ja tässä oli nyt eka osa, seuraavassa kerron sitten itse reissusta ja lisäilen kuvia<3Yritän viivytellä mahdollisimman vähän :P
 |
| Pieniä kevennyksiä automatkan varrelta, yritettiin saada hypyt kuvalle mutta oltiiin superisti liian nopeita...tai hitaita.. :P |
 |
| Hez mukana reissussa <3 |
 |
| Maailman paras vaelluskaveri, Marsk! <3 |
-Nora
Kommentit
Lähetä kommentti