noraelisa

Hohhoo ja hiphei! Viimeaikoina oon törmännyt kaikenlaisiin kohtaamisiin ihmisten kanssa, kuunnellut ja kuullut miten ihmiset toisistaan puhuvat. Oon tuntenut iloa, onnea ja rakkautta kuullessani ihmisten puheita, mutta myös niitä hetkiä on ollut kun leukani on tipahtanut järkytyksen/hämmästyksen seurauksena lähes lattialle. Pakko sanoa, että ihminen osaa olla hyvä ja kaunis toiselle, mutta kyllä tuo kaksijalkainen olento osaa olla myös ilkeä ja julma niin halutessaan. Jokin aika sitten sydämeni liihotteli taivaissa kun eräs seurassani ollut henkilö sanoi; "Mun täytyy katsoa onko kumppani vastannut mun viestiin, laitoin sille että Rakastan sitä!" Wau! Tuolla hetkellä mun sydämeni jokaisessa kammarissa lenteli perhoset ja laukkasi yksisarviset, sisälläni kumpusi lämmin, kaunis ja ihaileva olo. Hän joka näin sanoi, ei ehkä odottanut multa vastausta mutta mun on oli pakko sanoa että just tollasta rakkautta mä rakastan, ja haluan itsekin rakastaa kumppaniani vielä vuosien yhteis...

Ahihhihiii!! Reilut 8 viikkoa lentoon, vatsassa lentelee perhosia ja pääkin alkaa pikkuhiljaa ymmärtämään mitä tuleman pitää! Syksy ja alkutalvi on ollut hyrskynmyrskyä,  ajatukset on tehny kuperkeikkoja, ja mieli on ollut enemmän tai vähemmän sumussa. Aloitin viikkokamman laskemisen kun töitä oli 16viikkoa jäljellä, ja nyt niitä viikkoja on enään 7, jonka jälkeen vielä 1.5viikkoa reissuun. Mitä mä sitten puuhastelen nää viikot, tottakai töitä on tehtävä, ja kaikki pyhät sovitusti kuluukin töissä =) Mä tykkään mun työstä, hoitotyönä työ on oikeesti ihan jees, mutta raskas ajanjakso on päässyt polttamaan kynttilää molemmista päistä. Mulla on ihan huippu työtiimi, ilmapiiri saa työvuorot sujumaan kevyellä mielellä, vaikka työ onkin raskasta. Ajatukseni on tällä hetkellä, että juuri nyt kaipaan elämääni vaihtelua ja jotta voin jossain kohtaa taas nauttia tekemästäni työstä on mun hyvä ottaa pieni aikalisä.  Uskon ja toivon, että valitsemani tie on juuri oikea mulle ja että ta...

Jaoin somessa kuvan itsestäni ja lyhyesti  kerroin hetken pysähdyksestäni seuraa odotellessa. Se pysähdys sisälsi nopean filmin tän hetkisistä tuntemuksista ja yhteenvedon siitä, että elämäni on aika mahtavaa tällä hetkellä. Ei kulunut aikaakaan kun kuva keräsi tykkäyksiä, sydämiä ja muita reagoimisia, vautsi =) Ei tarvitse montaa sanaa kirjoittaa ja jakaa kun ihmiset reagoi, siksi oon nykyään hetken antanut aikaa pohtimiselle mitä jaan ja mitä on hyvä jättää jakamatta. "Hetken pysähdys ajatellen tän hetkistä elämääni. Melko raskasta työn puolesta, paljon taloudellisia menoja, terveyskin välillä vaatinut lääkärin vastaanottoa mutta kaiken ton lisäks mulla on huikeita ihmisiä ympärillä, tunnen oloni hyväksytyksi ja rakastetuksi, saan viettää vapaa-aikani juuri kuten itse suunnittelen, ja loppuvuoden rutistuksen jälkeen koittaa elämäni seikkailu  😍 💖  Elämä on aika mahtavaa tällä hetkellä   " 💖 Elämässä tapahtuu paljon hyviä ja huonoja asioita, joskus t...

Tervehdys vaan täältä tietokoneen ääreltä  <3 Kuten oonkin aikaisemmin pienimuotoisesti maininnut ensivuoden reissustani, nyt kerron hieman mitä kaikkea oon jo tehnyt jotta reissu toteutuu onnistuneesti. Tarkoitus on, että lähden kokeilemaan siipiäni, näkemään maailmaa ja kokemaan aivan jotain erilaista ja varmasti myös mielettömiä asioita ensivuonna,  tammikuussa. Työsuhteeni päättyy tammikuun puolivälin jälkeen ja myöhemmin keväällä tarkoitukseni on hakea kouluun joka alkaisi syksyllä, siihen väliin jää useita kuukausia kun ei ollut mielen päällä suunnitelmia. Ystäväni tällä hetkellä reissaa ulkomailla ja mulle tuli ainutlaatuinen mahdollisuus liittyä hänen seuraan töideni loputtua joten tartuin tähän! En ole aikaisemmin matkustellut, saati reppureissannut, joten sanotaanko että vähän jännittää! Se mitä tiedän reppureissaamisesta, on hyvin vähäistä, melkeinpä voisi sanoa että olen täysi keltanokka asian suhteen :D Se mitä kaikkea on tehtävä ennen itse reissua on kyl...

Hessu, tuo ihana karvainen rakkauspallo! Tänään on kulunut vuosi traumasta joka koettiin Hessun kanssa iltapäivälenkillä kotipihallamme ja siksi ajattelin että nyt on hyvä aika kirjoittaa meidän tarinamme teille. =) Hessu tuli mulle 2009 elokuussa, ollessaan juuri luovutusikäinen kakara<3 Yhteistä polkua ollaan siis tassuteltu menemään huikeat 7 vuotta ja hippasen siihen päälle. Ennen Hessua olimme ottaneet perheen koiraksi saksanpaimenkoiran, Rekon joka on jo poistunut sateenkaarisillalle. Päätös omasta koirasta syntyi kun kävimme ystäväni kanssa työpaikalla keskustelua koirista pidemmän aikaa. Katselimme netistä koiria ja näimme ilmoituksen pennuista, valitsimme samasta pentueesta kakarat ja otimme kasvattajaan yhteyttä. Saimme aika pian sovittua pentujen tuonnin satamaan josta haimme nämä suloiset karvaturrit mukaamme. Alkutaival pentujen kanssa ei ollut helppoa, molemmat olivat kipeitä ja tarvitsivat eläinlääkärissä käyntiä hetimmiten. Pennut lääkittiin ja tarkastettiin. ...

Viimeaikoina on päässä humissut paljolti tyhjää, eikä mieleen ole tullut juuri kirjoittamisen aiheita. Kyselin hieman ystävältäni kirjoitusvinkkejä ja yksi kuulosti oikein hyvältä. Nimittäin tavoitteet ja toiveet itselleni/itselläni loppuvuodelle. Tässähän on pakostikin oltava ja tavotteita ja ennenkaikkea myös toiveita on kerääntynyt tavotteiden myötä. Kirjoittelen listaustyylillä, mutta tekstissä näkyy kuitenkin mun ulkonäköni. Tämänhetkinen tilanteeni on se, että olen Suomessa vuoden loppuun ja heti tammikuussa lähden maailmalle toteuttamaan itseäni, en voi, enkä ehkä edes osaisi kertoa tarkasti mitä haen reissulta mutta tiedän jo nyt että tulen varmasti löytämään kaiken. Annan itseni olla kaikinpuolin avoin tulevalle enkä pistä minkäänlaisia odotuksia ensivuodelle, menköön se omalla painollaan ja uskon että juuri se on parhain tapa kulkea eteenppäin. Tätä vuotta on vielä muutama kuukausi jäljellä joten eletään tässä hetkessä. Tuleva reissuni on pakostikin saanut aikaiseks...

Syksy on mielestäni kaikkein kaunein vuodenaika, ympärillä on niin paljon värejä, ilta hämärtyy aikaisin ja yöt ovat pimeitä. Tähdet ja kuu loistaa taivaalla kirkkkaana ja illan hiljaisuuden voi tuntea. Kynttilät tuovat syysiltoihin lisää kauneutta, herkkyyttä ja lämpöä. Näin kirjoittaessani voisi ajatella että kaikki on hyvin ja voin kulkea hymyssä suin päivästä toiseen. Kuitenkin, syksy on ollut erittäin vaikeaa aikaa minulle tänävuonna, pelkästään sängystä nouseminen saattaa tuntua kuluttavan liikaa energiaa ja joskus jäänkin päiväksi sänkyyn. Töihin on mentävä työvuorojen niin käskiessä, vaikka tosiasiassa motivaationi työntekoon on miinuksen puolella, sinne kuitenkin raahaudun ja huolehdin että saan työni tehtyä hyvin. Yhä enemmän on tullut myös päviä vastaan, jolloin joudun todella tekemään työtä hymyni eteen, joinain päivinä vain jätän hymyilemättä. Olen tietoisesti jättänyt asioita tekemättä, perunut menojani ja vain unohtanut nauttia pienistä asioista. Syksy tällä hetkellä...

Viimeisen postauksen jälkeen olen pitänyt taukoa kirjoittamisesta, kesälomani loppu oli surun aikaa enkä pystynyt kaiken tapahtuneen keskellä kirjoittaa. Oikeastaan en kyennyt paljoakaan. Asia josta kirjoitan on kipeä ja saatatte jopa ihmetellä miksi kirjoitan asiasta, kirjoitan koska se on minun tapani käsitellä asiaa, se voi olla aikaista mutta tunnen että mun on vaan pakko kirjoittaa. Maanantaina 25.7 olin ystäväni kanssa poimimassa mustaviinimarjoja hänen vanhempien pellolla, saunottiin ja vietettiin aikaa, meillä oli mukavaa, aina meillä on mukavaa tosin. Sitten kello alkoi kulkemaan kovaa vauhtia eteenpäin ja puoliyö lähestyi, alettiin suunnitella kotiin lähtöä, samalla vilkaisin puhelintani ja luin musertavan viestin. Isäni oli joutunut sairaalaan ja vointi oli todella huono. Koska kello oli todella paljon, eikä sairaalaan kannattanut enään siihen aikaan mennä, ajoin kotiin. En saanut yöllä nukutuksi, ajatukset olivat isässä koko ajan. Seuraavana päivänä menin isäni luo, ensim...

Tässä olisi vielä viikon verran lomaa jäljellä ja olen huomannut muutamia haasteita kun ei ole tarvinnut rutiininomaisesti selviytyä arjesta. Myönnettäköön, että olen lomani aikana kadottanut "normirutiinit" päivistäni sekä viikoista ja nyt kun lomaa olisi vielä viikko jäljellä, mietin kuumeisesti miten saan ohjelmoitua itseni takaisin ruotuun. En sano, ettenkö ole nauttinut lomastini, päinvastoin, olen nauttinut liiaksikin mutta samaan aikaan kun olen saanut nauttia ystävieni seurasta, laittanut suuhuni mitä sattuu, mennyt yömyöhään nukkumaan ja herännyt kun huvittaa, tunnen menettäneeni täysin hallinnan elämäntavoistani. Ei ole paha löysätä naruja hanskoista kesälomalla mutta jos olisinkin vain löysännyt, vaan olen pudottanut narut kokonaan ja nyt en tahdo saada naruja uudelleen käsiini. Koko lomani ajan olen kyllä orjallisesti syönyt aamupuuroni ja iltapuuroni, mutta näiden välissä on kyllä menty takamus edellä puuhun, useista päivistäni loman aikana on jäänyt uupumaan t...

Tällä hetkellä olen kesälomalla, joka näkyy selvästi myös blogipostausten viipymisessä, pahoittelen. Lomani alkoi tosiaan heinäkuussa ja lähdin Tuusulaviikonlopun perään heti mökille ystäväni Helin kanssa. Oon aina tykänny olla mökillä/maalla ja jos mulle annettais vaihtoehdoiksi mökki tai festarireissu, valitsisin ilmanmuuta mökin, tykkään olla vähän "eristyksissä" muusta maailmasta lomallani, tai ainakin osan lomastani.  Sää oli aika surkea lähestulkoon koko viikon, mutta päätin etten anna vesisateen haitata, saunottiin ja uitiin (tai siis mä saatoin vaan hypätä järveen ja ajatustakin nopeemmin olin jo ylös laiturilla xD ) joka päivä, Iltoihin kuului korttipeluuta ja popcornia :P Viikon aikana kävin 3 lenkillä, tein 2 treeniä mutta annoin myös itselleni vapaata treenistä ja vain olla. Ekaa kertaa kävin myös 10km hölkkälenkillä, tarkoitus oli tehdä lenkki juosten, mutta jestas että oli ylämäkiä mökkiteillä. Synttäripäiväni osui mökkiviikolle, joten leivoin jälleen raakaka...

Ennen lomaani mulla oli 9työpäivän putki, 2x illasta aamuun siirtymisiä, sen lisäksi kotityöt, koira, salillekin piti ehtiä ja pikkurakkaita kovasti halusin nähdä ennen kuin loma alkaa koska tiesin, että tulen olemaan 1-2viikkoa pois maisemista heti loman alettua. Tosiaan siinä kävi niin, että työ on tuntunut viimeviikkojen ajan raskaalta, työputki vei kaiken mehun musta, viimeisinä päivinä jopa tuntui että itku ei ollut kaukana, mieli ei enään pystynyt vastaanottamaan vastoinkäymisiä. Huomasin myös etten oikein salillakaan jaksanut kuin sen 3-4 kertaa/viikko. Pikkurakkaat näin viimeksi kesäkuun lopulla, ainoastaan pikkusiskoni pojat ennätin nähdä ennen lomaani.  Perjantaina kun kello löi 13:30, laitoin hälyttimet narikkaan ja viskasin työkuteet pyykkiin, halasin muutamaa kollegaa, heilutin heipaksi parille pitkäaikaiselle potilaalle ja tunsin hymyn leviävän korvasta korvaan kasvoillani. Kävellessäni bussipysäkille salikassi hartioilla fiilis oli aivan mahtava, aurinko paistoi t...

Oonkin kirjoitellut paljolti vapaa-ajasta, reissuista ja fiiliksistä, joten nyt kirjoittelen vähän viimeaikoina olleista treeneistä ja kehityksestä, myöskin joistain kehitettävistä asioista joita oon oppinut tunnistamaan itsestäni. Kirjoitan myös alkuun siitä miksi edelleenkin käytän trainerin ohjausta treenissäni. Treenaan kerran viikossa trainerin kanssa, ja tätä onkin jatkunut taukoomatta 10kk. Oon törmännyt kysymyksiin että miksi edelleen jatkan trainerin kanssa? Eikö se ole kallista? Enkö ole oppinut treenaamaan itse? Jos jonkin näköisiin hassuihin kysymyksiin saan vastailla silloin tällöin, se on ihan ok kyseenalaistaa ja vastaan mielelläni, nyt ehkä vastaan hieman laajemmin. . Ensinnäkin, treenaaminen trainerin kanssa maksaa joo, mutta jokainenhan päättää mihin rahansa laittaa. Ja sitä paitsi, summa saattaa kuulostaa suurelta kun ajattelee paketin hintaa, mutta kun sen jakaa treenikertoihin, olen sitä mieltä että hinta on ihan kohtuullinen. Ja kyllä, voisin halutessani kilpa...